Mukaan taloyhtiön hallitukseen?

Yksi ajankohtainen teema yhtiökokouskaudella on taloyhtiön hallitukseen mukaan lähteminen. Moni asuntosijoittaja tai asunnonomistaja pohtii, kannattaisiko hallitustyöhön lähteä, mutta samalla epäröi, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Onko kyse raskaasta vastuutehtävästä vai mahdollisuudesta vaikuttaa omaan sijoitukseen?

Tässä tekstissä käyn läpi, mitä taloyhtiön hallitustyö pitää sisällään, miksi siihen voi olla järkevää lähteä mukaan ja mitä vastuista on hyvä ymmärtää etukäteen.

Mitä taloyhtiön hallitus tekee käytännössä?

Taloyhtiön hallitus vastaa käytännössä yhtiön toiminnan ja talouden ohjaamisesta. Se ei hoida kaikkea itse, vaan toimii yhteistyössä isännöitsijän kanssa.

Hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat esimerkiksi
– talouden seuranta ja budjetin valmistelu
– korjausten ja remonttien suunnittelu ja valmistelu
– isännöitsijän toiminnan valvonta
– yhtiökokoukselle esitettävien asioiden valmistelu

Käytännössä tämä tarkoittaa kokouksia muutaman kerran vuodessa sekä päätöksentekoa asioista, jotka vaikuttavat suoraan taloyhtiön kustannuksiin, kunnossapitoon ja pitkän aikavälin suunnitteluun.

Miksi asuntosijoittajan kannattaa harkita hallitukseen lähtemistä?

Yksi suurimmista syistä on vaikutusmahdollisuus.

Taloyhtiössä tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan sijoituksen tuottoon
– vastikkeiden taso
– remonttien ajoitus ja laajuus
– lainanotto ja rahoitusratkaisut

Kun olet hallituksessa mukana, et ainoastaan reagoi ehdotuksiin, vaan olet mukana valmistelemassa niitä. Hallitus tekee esitykset yhtiökokoukselle, joka tekee lopulliset päätökset. Lisäksi hallitus tekee arjen päätöksiä yhtiökokouksen hyväksymän budjetin puitteissa.

Toinen tärkeä hyöty on tiedon saanti.

Hallituksen jäsenenä saat huomattavasti syvemmän ymmärryksen taloyhtiön tilanteesta kuin pelkkien asiakirjojen perusteella. Näet esimerkiksi, missä kunnossa rakennus oikeasti on, mitä korjauksia harkitaan ja millaisia riskejä on nähtävissä.

Kolmas hyöty on ennakointi.

Moni sijoittaja yllättyy remonttien kustannuksista tai vastikkeiden noususta. Hallituksessa mukana oleva pystyy yleensä ennakoimaan nämä muutokset huomattavasti aikaisemmin.

Entä vastuut – mitä niistä pitää tietää?

Hallitustyöhön liittyy myös vastuuta, ja tämä on hyvä ymmärtää realistisesti.

Hallituksen jäsenellä on huolellisuusvelvoite. Se tarkoittaa, että tehtävä pitää hoitaa huolellisesti ja taloyhtiön etua ajatellen.

Kyse ei ole siitä, että jokaisen pitäisi olla rakennus- tai talousalan asiantuntija, mutta päätöksiä ei voi tehdä täysin välinpitämättömästi. Tarvittaessa on osattava kysyä asiantuntijoilta ja varmistaa, että päätösten taustat on ymmärretty.

Vastuu korostuu erityisesti isoissa päätöksissä, kuten merkittävissä remonteissa tai lainanotossa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että hallitus toimii yhdessä. Vastuu ei ole yksittäisen jäsenen harteilla, vaan päätökset tehdään kollektiivisesti.

Kuinka paljon aikaa hallitustyö vie?

Tämä vaihtelee paljon taloyhtiöstä riippuen.

Pienemmissä taloyhtiöissä kokouksia voi olla muutama vuodessa, ja ajankäyttö on melko maltillista. Suuremmissa tai remonttivaiheessa olevissa yhtiöissä kokouksia ja valmisteltavia asioita voi olla enemmän.

Monelle hallitustyö tarkoittaa käytännössä muutamaa kokousta vuodessa sekä asioihin perehtymistä ennen kokouksia.

Milloin hallitukseen lähteminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto?

Vaikka hallitustyö tarjoaa paljon hyötyjä, se ei ole kaikille paras ratkaisu.

Jos oma aikataulu on jo valmiiksi hyvin kuormittunut, tai jos ei ole kiinnostusta perehtyä taloyhtiön asioihin, hallitustyö voi tuntua raskaalta.

Samoin, jos omistat useita asuntoja eri paikkakunnilla, aktiivinen osallistuminen jokaiseen taloyhtiöön ei ole realistista.

——————————————————————

Taloyhtiön hallitukseen lähteminen ei ole pakollista, mutta se on yksi tehokkaimmista tavoista vaikuttaa omaan sijoitukseen.

Se antaa parempaa tietoa, mahdollisuuden ennakoida ja ennen kaikkea vaikuttaa päätöksiin, jotka muuten tulisivat valmiina eteen.

Monelle asuntosijoittajalle kyse ei ole vain velvollisuudesta, vaan myös mahdollisuudesta tehdä parempia päätöksiä pitkällä aikavälillä.